Veripalvelussa tehty jo 70 tieteellistä väitöskirjaa
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa valmistuu jo 70. väitöskirja, kun FM Salla Markkinen väittelee 27.9.2024 munuaissiirtojen kudossopivuuden kehittämisestä genomitutkimuksen avulla. Veripalvelussa tehdyt väitöstutkimukset ovat vuosikymmenten aikana edistäneet merkittävällä tavalla potilaiden hoitoa.
Veripalvelun tutkimustoiminta alkoi jo 1950-luvulla silloisen johtajan professori Harri Nevanlinnan näyttäessä esimerkkiä. Nevanlinnan väitöstutkimus koski vastasyntyneen Rhesus-tautia, jossa synnyttävän äidin veriryhmävasta-aineet hajottavat sikiön punasoluja. Alan tutkimuksen ansiosta vakavan taudin ennaltaehkäisy kehittyi Suomessa korkealle tasolle.
Väitöstutkimusten kärkenä olivat 1960-luvulla veren hyytymiseen liittyvät tutkimukset, jotka loivat pohjaa erityisesti verenvuototaudin eli hemofilian hoitoon Veripalvelun kehittämillä valmisteilla.
Kudostyyppien tutkimuksesta tuli kasvava tutkimusalue 1970-luvulta alkaen. Kudostyypin sopivuus luovuttajan ja potilaan välillä on kriittisen tärkeä esimerkiksi kantasolusiirtojen ja elinsiirtojen onnistumiselle.
Veripalvelussa on tehty myös väitöskirjatutkimuksia verivalmisteiden optimaalisesta käytöstä kirurgiassa ja massiivivuotojen hoidossa. Uusia väitöstutkimusten alueita 2000-luvulla ovat olleet esimerkiksi syöpähoidoissa käytettävien CAR-T-solujen tutkimus sekä solunulkoisten vesikkelien tutkimus.
Tuorein väitöstutkimus kehittää munuaissiirtojen onnistumista
Uusien tutkimusalueiden rinnalla jatkuu myös verensiirtoja ja kudoshoitoja tukeva tutkimustyö. Tuore Salla Markkisen tutkimus vie Veripalvelun kudossopeutuvuustutkimusta aiempaa syvemmälle.
Markkisen väitöskirjatutkimuksessa keskityttiin uusien genomitutkimuksen työkalujen käyttöön munuaissiirtojen kudossopivuuden ennustamisessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että HLA-kudostekijöiden sopivuuden lisäksi siirteen hyljintäriskiä lisäävät munuaisen luovuttajan ja saajan väliset geneettiset erot. Lisäksi laajassa kansainvälisessä yhteistyöprojektissa osoitettiin, että luovuttajien lasketut geneettiset riskisummat ovat käyttökelpoisia työkaluja ennustamaan siirteen toimintaa.
Markkisen väitöskirja tehdään Helsingin yliopistolle. Tutkimustyö suoritettiin yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan munuaissiirtäjien kanssa. Tutkimustulosten kliinisen arvon osoittaminen on keskeinen seuraava tavoite.
Kuvassa Salla Markkinen
