Veripalvelu siirtää käyttämättömiä istukkaverivalmisteita biopankkiin tutkimuskäyttöön
Veripalvelu on aloittanut projektin, jonka tarkoituksena on hyödyntää käyttämättä jääneitä istukkaverivalmisteita lääketieteellisessä tutkimuksessa. Noin tuhat istukkaverta luovuttanutta äitiä ja heidän lastaan saavat elokuussa Veripalvelulta kirjeen, jossa heiltä pyydetään lupaa luovutetun istukkaveren siirtämiseksi Veripalvelun biopankkiin.
Veripalvelun Istukkaveripankkiin kerättiin vuosina 1999−2013 noin 3 300 istukkaveriyksikköä terveiden vapaaehtoisten äitien synnytyksistä. Istukkaverta voidaan käyttää kantasolusiirteenä leukemioiden ja muiden vaikeiden veritautien hoidoksi potilaalle, jolle ei löydy tavanomaista kantasolusiirrettä.
Kaiken kaikkiaan noin 70 Veripalvelun Istukkaveripankin istukkaverisiirrettä on käytetty potilaiden hoitoon 2000-luvun aikana. Viimeaikainen lääketieteellinen kehitys on kuitenkin tuonut potilaiden hoitoon muita, tehokkaampia vaihtoehtoja. Yhtenä haasteena istukkaverisiirteiden hyödyntämisessä on ollut solumäärän riittävyys tehokkaaseen hoitoon. Viime vuosina siirteille ei ole ollut tarvetta edes vuosittain.
– Istukkaveripankkiin varastoitujen valmisteiden siirto biopankkiin mahdollistaa niiden käytön potilaiden ja lääketieteen hyväksi, sen sijaan, että ne jäävät käyttämättöminä varastoon, toteaa ylilääkäri Matti Korhonen Veripalvelusta.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta on arvioinut Veripalvelun suunnitelman istukkaverien siirtämiseksi biopankkiin ja antanut siitä puoltavan lausunnon.
Äidiltä ja lapselta pyydetään lupa istukkaveren biopankkikäyttöön
Veripalvelu lähettää lupapyynnön noin tuhannelle äidille, joiden synnytysten yhteydessä on kerätty istukkaverta. Sama lupapyyntö lähetetään kyseiselle lapselle, jonka istukkaverta otettiin talteen. Nämä lapset ovat nyt täysi-ikäisiä ja heillä on oikeus tehdä päätös istukkaverensä siirrosta tutkimuskäyttöön.
Siirtopyynnön saanut äiti ja lapsi voivat antaa suostumuksen istukkaverivalmisteen siirtämiseksi biopankkiin tai kieltää siirron. Jos he antavat luvan, siirtää Veripalvelu luovutetun istukkaveren ja luovutuksen yhteydessä otetut verinäytteet sekä terveystiedot biopankkiin tutkimuskäyttöä varten. Jos he eivät yksimielisesti hyväksy siirtoa, valmiste jää edelleen Istukkaveripankin varastoon. He voivat halutessaan myös kieltää kokonaan istukkaveren käytön sekä Istukkaveripankissa että Biopankissa, jolloin Veripalvelu hävittää istukkaveren ja muut materiaalit asianmukaisesti.
Veripalvelu ei pysty ottamaan asiassa suoraan yhteyttä lapseen. Pyyntö istukkaveren käyttämiseksi biopankissa lähetetään äidille, jota pyydetään toimittamaan lupapyyntö myös lapselle.
Istukkaveri on tarkkaan ottaen lapsen verta
Istukka ja sen sisältämä veri ovat synnytyksen yhteydessä turhaksi jäävää kudosta, joka yleensä hävitetään synnytyksen jälkeen, koska lapsi ja äiti eivät niitä tarvitse. Istukka sisältää lapsen verta, ja myös lapsen perimän eli DNA:ta.
Tallennettu istukkaveriyksikkö sisältää varsinaisen lapsen istukkaveren lisäksi myös äidin verinäytteen, äidin aikoinaan täyttämän terveystietokyselyn tietoja sekä synnytyskertomuksen, jossa on äidin ja lapsen terveystietoja. Näin ollen istukkaveriyksikön siirto biopankkiin vaatii niin äidin kuin lapsen luvan.
Biopankit edistävät lääketiedettä ja terveydenhoitoa
Biopankkitutkimus tukee terveydenhoidon kehittämistä. Biopankkinäytteiden ja -tietojen avulla selvitetään sairauksien syitä sekä perimän, ympäristön ja elintapojen vaikutusta niiden syntyyn. Niiden avulla voidaan kehittää myös uudenlaisia hoitomuotoja.
Biopankkien aineistoja voidaan hyödyntää myös lääkkeiden tuotekehityksessä. Kuten muukin Veripalvelun toiminta, myös biopankkitoiminta on voittoa tavoittelematonta.
Suomessa toimii useita eri biopankkeja, muun muassa sairaanhoitopiirien yhteydessä. Veripalvelun Biopankki perustettiin vuonna 2017, ja siihen on tähän mennessä kerätty 60 000 verenluovuttajan näytteet ja tietoja.
Biopankkiaineistoja käsitellään ja säilytetään yksityisyyden suojaa tiukasti kunnioittaen. Näytteet ja niihin liittyvät tiedot annetaan tutkijoille koodattuna niin, että niistä ei pysty tunnistamaan henkilöllisyyttä. Biopankkitoimintaa säätelee muun muassa biopankkilaki ja toimintaa valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Biopankeista annetaan näytteitä ja tietoja vain tutkimuksiin, jotka täyttävät vaaditut tieteelliset ja eettiset kriteerit.
