Veripalvelu aloittaa uudestaan plasmankeräyksen

Euroopassa on viime vuosina ollut kasvavaa huolta plasman riittävyydestä plasmalääkkeiden valmistukseen. Koronapandemia vähensi entisestään plasman saatavuutta, samaan aikaan kun plasman tarve lääkkeiden raaka-aineena on lisääntynyt.

Suurin osa maailman plasmasta kerätään tällä hetkellä USA:ssa – Euroopan omavaraisuus plasmaraaka-aineesta on vain noin 60 prosenttia. Euroopassa on jo useamman vuoden ollut pulaa plasmalääkkeistä, erityisesti immunoglobuliinivalmisteista. Immunoglobuliineja käytetään laajasti eri sairauksissa; vasta-ainepuutospotilailla ne ovat ainoa hoitovaihtoehto.

Veripalvelu vastaa osaltaan tilanteeseen käynnistämällä plasmafereesitoiminnan vuoden 2024 alkupuolella. Plasman luovuttaminen tulee mahdolliseksi Vantaalle avautuvassa uudessa Jumbo-Flamingon toimipisteessä, minne verenluovutustoiminta tammikuussa 2024 siirtyy Helsingin Kivihaasta.

Plasmanluovuttajia tarvitaan

Myös kokoverestä erotellaan plasma, mutta plasmafereesillä sitä saadaan kerättyä kerralla enemmän, noin 750-850 ml. Kokoverestä eroteltuna määrä on noin 250 ml.

Plasmanluovutus kestää noin 45 minuuttia, ja plasmaa voi luovuttaa jopa kahden viikon välein. Luovuttajan tulee painaa yli 60 kg ja edellisestä luovutuksesta tulee olla kulunut riittävä, ohjeenmukainen aika (verenluovutuksesta miehillä 30 vrk ja naisilla 45 vrk, afereesiluovutuksesta 14 vrk). Veripalvelussa voi luovuttaa afereesissa eli koneellisesti myös verihiutaleita.

Luovutussoveltuvuus noudattaa pääasiassa kokoveriluovutuksen kriteerejä, mutta esimerkiksi matkustukseen liittyviä varoaikoja ei tarvitse plasmanluovutuksessa huomioida.

Plasmaluovutusten ajanvaraus avautuu helmikuun 2024 alussa Veripalvelun verkkosivuilla.

Plasmalääkkeet valmistetaan ulkomailla

Suomessa kerättävä plasma toimitetaan Veripalvelun sopimuskumppanille Takedalle sen Itävallassa olevaan plasmalääketehtaaseen, jossa siitä tehdään lääkkeitä potilaille eri maissa käytettäväksi.  Plasmasta saatu myyntitulo on noin kymmenesosa Veripalvelun tulokertymästä ja näin ollen myös osa koko Suomen verihuoltotoiminnan rahoitusta.

Suomalaiset sairaalat tilaavat potilashoidossa tarvittavia plasmalääkkeitä Suomessa toimivilta lääkejakelijoilta.

Plasmankeräystoiminnan uudelleen käynnistäminen on merkittävä investointi, jonka kuluihin Veripalvelu on saanut tukea Huoltovarmuuskeskukselta.

– Tämä on hyvin tärkeä avaus, sillä se vahvistaa kansallista plasman huoltovarmuutta ja mahdollistaa Suomen osallistumisen plasmaperäisten lääkkeiden raaka-aineen keräämiseen sekä siten plasman omavaraisuusasteen lisäämiseen Euroopassa, sanoo Veripalvelun lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen.

Lue lisää: Tietoa plasmasta ja plasmalääkkeistä