Tietoa verestä

Verta tarvitaan kuljettamaan happea ja ravinteita kehon eri osiin. Aikuisessa ihmisessä on noin viisi litraa verta.

Luovutetun veren kuljetukseen käytettäviä laatikoita rivissä Veripalvelukeskuksen soluerottelussa.

Veri koostuu punasoluista, verihiutaleista eli trombosyyteista, verinesteestä eli plasmasta sekä valkosoluista. Noin puolet verestä on punasoluja ja puolet kellertävää plasmaa. Verihiutaleita ja valkosoluja on vähemmän.

Ihmisen painosta verta on 6–8 %. Aikuisen naisen verimäärä on noin neljä litraa ja miehen viisi litraa.

Uusia verisoluja syntyy terveen ihmisen luuytimessä jatkuvasti. Veri siis uusiutuu koko ajan!

Näköpiirissä ei ole keinoverta, joka korvaisi aidon veren kokonaan.

Viuhkamuodostelmassa olevia kirjanmerkkejä, joissa on eri veriryhmiä.

Tietoa veriryhmistä

Tutustu veriryhmiin, niiden periytymiseen ja verensiirtosääntöihin.

Lue veriryhmistä

Veripalvelun punainen styrox-laatikko henkilön kädessä.

Mitä luovutetulle verelle tapahtuu

Veren matkaan luovuttajalta potilaalle kuuluu monta vaihetta.

Tutustu veren matkaan

Näyteputkia laboratorion automaatioradalla.

Mitä verestä tutkitaan

Luovutetun veren on oltava turvallista potilaalle. Siksi sitä tutkitaan.

Lue tutkimuksista

Punasoluvalmisteita pöydällä, jonka taustalla on verivalmistevarasto ja Veripalvelun työntekijä valkoisessa takissa.

Mitä verestä valmistetaan

Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkauspotilaiden, onnettomuusuhrien, syöpää sairastavien ja keskoslasten hoitoon.

Lue verivalmisteista

Hoitaja laittamassa luovuttajalle laastaria hemoglobiinin testauksen jälkeen.

Rauta ja hemoglobiini

Lue lisää hemoglobiinista, ferritiinistä ja raudanpuutteen ehkäisystä verenluovuttajilla.

Lue lisää raudasta

Ensihoitajat kiiruhtavat ambulanssista. Vieressä seisoo mies valkoisessa t-paidassa, jossa punaisella fontilla O-.

O negatiivinen on hätäverta

O negatiivisia luovuttajia tarvitaan lisää. He voivat auttaa kaikkia potilaita mm. hätätilanteissa.

Lue hätäverestä