Usein kysyttyä
Täältä löydät vastauksia yleisimpiin verenluovutukseen, Kantasolurekisteriin ja Veripalveluun liittyviin kysymyksiin.
Miksi Kantasolurekisteriin liittymiselle on painoraja?
Rekisteriin ei voi liittyä, jos on huomattavan ylipainoinen (kehon painoindeksi eli BMI yli 35), tai painaa alle 50 kiloa. Huomattavan ylipainoisille henkilöille kantasolujen keräämiseen liittyvät riskit ovat suurempia kuin muille. Pienikokoiselta ihmiseltä puolestaan ei välttämättä saada kerättyä riittävästi kantasoluja potilaan hoitamiseksi.
Rekisterin liittymiskriteereissä otetaan aina huomioon kantasolusiirteen saajan turvallisuuden lisäksi luovuttajan hyvinvointi, eikä luovuttajan terveyteen liittyvissä asioissa oteta riskejä.
Miksi Kantasolurekisteriin liittymiselle on yläikäraja?
Tutkimukset ovat osoittaneet, että luovuttajan ikä vaikuttaa voimakkaasti hoidon onnistumiseen. Mitä nuorempi luovuttaja on, sitä paremmat tulokset kantasolusiirrolla saadaan. Tämän takia Kantasolurekisteriin toivotaan lisää nuoria!
Rekisterin jäsenenä voi olla kunnes täyttää 56 vuotta, vaikka nykyään onkin harvinaista, että yli 40-vuotias rekisterin jäsen valitaan kantasolujen luovuttajaksi.
Miten Kantasolurekisterin liittymisnäytteet otetaan?
Liittymisnäytteet otetaan posken sisäpinnalta. Katso yksityiskohtaiset ohjeet näytteiden ottamisesta ja postittamisesta videolta.
näytteiden ottaminen pumpulipuikko liittymisnäytteet liittymisnäytteiden otto liittymisnäytteiden ottaminen Kantasolurekisteriin liittyminen
Onko allergia este Kantasolurekisteriin liittymiselle?
Pääsääntöisesti allergiat eivät rekisteriin liittymistä, mutta jos allergioita on paljon, olethan yhteydessä Kantasolurekisteriin ennen liittymistä.
Onko keliakia este Kantasolurekisteriin liittymiselle?
Keliakia on este rekisteriin liittymiselle.
Keliakia on niin kutsuttu autoimmuunitauti, jossa elimistön omat valkosolut hyökäävät suolen kudoksia vastaan tuhoten niitä. Koska valkosolut muodostuvat veren kantasoluista, keliakia voisi periaatteessa siirtyä siirteen saavaan potilaaseen. Myös kantasolujen luovuttajalle annettava kasvutekijäpistoshoito voi pahentaa taudin oireita.
Onko kilpirauhasen vajaatoiminta este Kantasolurekisteriin liittymiselle?
Hyvässä hoitotasapainossa oleva kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole este Kantasolurekisteriin liittymiselle.
Onko korkea kolesteroli este Kantasolurekisteriin liittymiselle?
Korkea kolesteroli tai kolesterolilääkitys ei estä rekisteriin liittymistä.
Korkea kolesteroli on kuitenkin luovuttajalle riski, joten hoitamattomana se estää kantasolujen luovutuksen.
Onko nuuskaaminen tai tupakointi este Kantasolurekisteriin liittymiselle?
Tupakointi tai nuuskan käyttö eivät estä Kantasolurekisteriin liittymistä.
Sen sijaan runsas tupakointi (yli 20 savuketta/vrk) voi olla este sen verisuonia supistavan vaikutuksen takia.
Onko reuma este Kantasolurekisteriin liittymiselle?
Reuma on este rekisteriin liittymiselle.
Reuma on niin kutsuttu autoimmuunitauti, jossa elimistön omat valkosolut hyökäävät nivelten kudoksia vastaan tuhoten niitä. Koska valkosolut muodostuvat veren kantasoluista, reuma voisi periaatteessa siirtyä siirteen saavaan potilaaseen. Myös kantasolujen luovuttajalle annettava kasvutekijäpistoshoito voi pahentaa taudin oireita.
Onko verenpainelääkitys este Kantasolurekisteriin liittymiselle?
Korkea verenpaine tai verenpainelääkitys ei estä rekisteriin liittymistä.
Korkea verenpaine on kuitenkin luovuttajalle riski, joten hoitamattomana se estää kantasolujen luovutuksen.
Ovatko mielenterveysongelmat este Kantasolurekisteriin liittymiselle?
Pääsääntöisesti mielenterveysoingelmat tai mielialalääkitys eivät estä Kantasolurekisteriin liittymistä, mutta mikäli oireet ovat vaikeita ja toistuvia, olethan yhteydessä rekisteriin ennen kuin liityt.
Ovatko selkävaivat este Kantasolurekisteriin liittymiselle?
Tavalliset lihasperäiset tai rasituksesta johtuvat selkävaivat tai lievä skolioosi eivät estä Kantasolurekisteriin liittymistä. Välilevyn pullistuma, selkäleikkaus tai toistuvat, arkitoimintoja rajoittavat selkävaivat estävät rekisteriin liittymisen.
Pitääkö Kantasolurekisteriin liittyjän olla ”jatkuvasti käytettävissä”?
On tärkeää, että rekisteriin kuuluvat ihmiset ovat valmiita auttamaan, jos pyyntö luovutukseen osuu kohdalle. Rekisterissä voi olla jäsenenä vuosikymmeniä, joten vaihtuvat elämäntilanteet otetaan totta kai huomioon. Vain n. 1% rekisterijäsenistä kutsutaan luovuttamaan.
Pitääkö Kantasolurekisteriin liittyjän sitoutua luovuttamaan?
On tärkeää, että Kantasolurekisteriin kuuluvat ihmiset ovat valmiita auttamaan, jos pyyntö luovuttajatutkimuksiin joskus osuu kohdalle.
Aina ei luovuttaminen ole kuitenkaan mahdollista. Rekisterissä voi olla jäsenenä vuosikymmeniä, joten vaihtuvat elämäntilanteet otetaan totta kai huomioon. Rekisteristä voi poistua koska tahansa.
Jos olet liittynyt rekisterin jäseneksi, muttet halua tai voi olla enää valmiudessa luovuttamaan kantasolujasi, ilmoitathan asiasta Kantasolurekisteriin. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse 029 300 1515 tai sähköpostitse kantasolurekisteri(at)veripalvelu.fi. Syytä ei tarvitse ilmoittaa, mutta halutessaan sen voi kertoa.
Voiko Kantasolurekisteriin liittyä, jos on raskaana?
Kyllä voi. Liittyminen tarkoittaa sananmukaisesti vasta liittymistä, ja mahdollinen luovutuspyyntö saattaa tulla vasta pitkänkin ajan kuluttua (niille, joille se ylipäätään edes tulee). Mahdollisuutesi ja turvallisuutesi luovuttaa kantasoluja tarkistetaan aina sillä hetkellä, kun sinua pyydetään luovuttamaan jollekin potilaalle.
Voiko liittymisnäytteet ottaa, jos on flunssaoireita tai muuten kipeänä?
Kyllä voi.
Voinko liittyä Kantasolurekisteriin tiettyä potilasta varten?
Kantasolurekisteriin liittyjän tulee olla valmis auttamaan ketä tahansa kantasolusiirtoa tarvitsevaa potilasta Suomessa tai ulkomailla. Kun läheinen tai ystäväpiiriin kuuluva henkilö tarvitsee kantasolusiirtoa, moni haluaa auttaa tarjoutumalla luovuttajaksi. Kantasolurekisteriin ei kuitenkaan voi liittyä vain yhtä potilasta varten. Kantasolurekisteriin liittymisprosessi kestää noin 2-3 kk. Kantasolusiirtoa tarvitsevan potilaan perheenjäsenten sopivuus selvitetään aina ensin. Potilaan sairaala päättää sen, ketkä perheenjäsenistä tutkitaan.