Tutkimustieto rauta-arvoista ohjaa verenluovutuksen suosituksia
Veripalvelun tutkijat ovat julkaisseet uutta tutkimustietoa verenluovuttajanaisten terveydestä. Niiden pohjalta on tarkennettu verenluovutuksen suosituksia ja ohjeita. Veripalvelu on mukana useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa, joiden tulosten avulla luovutuskäytäntöjä kehitetään jatkuvasti.
Esimerkiksi Veripalvelun ja Hollannin verikeskuksen yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kuukautisvuoto oli tärkein luovuttajien alhaisia hemoglobiiniarvoja selittävä tekijä. Suomalaisen FinDonor-tutkimusaineiston pohjalta havaittiin, että raudanpuutos oli tavallista nuorilla verenluovuttajanaisilla, mutta kuitenkin vähäisempää kuin vertailumaissa, tai nuorilla naisilla, jotka eivät luovuta verta.
Veripalvelu on uudistanut luovutusväli- ja raudanjako-ohjeistuksia tutkimustietoon perustuen.
”Suosittelemme niille luovuttajille, joilla on runsaat kuukautiset, luovuttamista enintään kerran vuodessa raudanpuutteen välttämiseksi”, kertoo Veripalvelun lääkäri Janina Forstén.
Luovuttajien rauta-arvoista pidetään huolta
Ferritiiniarvojen vaikutuksesta luovuttajaterveyteen on keskusteltu ajoittain vilkkaasti ja aihetta myös tutkitaan jatkuvasti. Ferritiini on ihmisen maksasta ja luuytimestä löytyvän raudan varastomuoto. Veren ferritiinin mittausta käytetään anemian tarkemmassa tutkimuksessa, raudankertymäsairauksien tutkimisessa ja rautavarastojen epäsuorana mittarina.
Veripalvelu on tutkinut yhdessä hollantilaisten tutkimuskumppaniensa kanssa veren ferritiinin merkitystä sopivan luovutusvälin määrittelyyn. Lisäksi muissa Veripalvelun tutkimuksissa on todettu, että Suomessa luovuttajien veren ferritiinitasot ovat kansainvälisesti hyvällä tasolla. Myös kansainvälinen verenluovuttajien hemoglobiinitasojen ja luovutusesteiden vertailu osoittaa, että Suomessa pidetään erityisen hyvää huolta verenluovuttajien rautatasoista.
“Jos kuitenkin luovuttajalta on sairauden oireiden vuoksi tutkittu liian matala ferritiini, ei verta voi luovuttaa ennen kuin tilanne on korjaantunut” Forstén muistuttaa.
Lähtökohtana on Suomessa se, että nuorille naisille suositellaan veren luovuttamista korkeintaan kerran vuodessa, muille naisille korkeintaan 2–3 kertaa vuodessa ja miehille enintään 3–4 kertaa vuodessa.Verta voi luovuttaa vain hyvävointisena ja terveenä. Hemoglobiini mitataan aina ennen verenluovutusta, ja hemoglobiiniarvon pitää olla riittävän korkea, naisilla vähintään 125 g/l ja miehillä vähintään 135 g/l. Lisärautaa tarjotaan kaikille alle 50-vuotiaille naisluovuttajille sekä aina tarpeen mukaan myös muille.
Tulevaisuudessa geenitiedosta ja koneoppimisesta apua
Tulevaisuudessa myös geenitekijöiden vaikutus on mielenkiintoinen tutkimusalue. Esimerkkinä tästä on Veripalvelun biopankkiin FinnGen-tutkimuksen pohjalta kertynyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen geenitietoaineisto.
”Tutkimuksessa on selvitetty ensimmäisenä maailmassa raudanpuutosanemian geneettistä taustaa ja havaittu, että geenitieto voisi tulevaisuudessa olla hyödyllistä yksilön verenluovutusaktiivisuuden ohjaamisessa”, Veripalvelun tutkija Mikko Arvas toteaa.
Tästä kuitenkin tarvitaan vielä runsaasti lisätutkimusta. Tutkijoiden haaveissa on, että aktiivinen kansainvälinen tutkimusyhteistyö johtaa vielä laskennallisiin malleihin yksilöllisistä luovutusajoista.
Tutkimuslähteet:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/vox.13639 “Iron status in Dutch and Finnish blood donor and general populations: A cross-cohort comparison study”
https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/aogs.14890 ”Menstrual blood loss is an independent determinant of hemoglobin and ferritin levels in premenopausal blood donors”
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/vox.13515 ”Simulated effects of ferritin screening on C-reactive protein levels in recruited blood donors”
https://doi.org/10.1016/j.tmrv.2024.150860 : “Blood donor iron management across Europe: experiences and challenges in four blood establishments”
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/vox.13564 “The value of genetic data from 665,460 individuals in managing iron deficiency anaemia and suitability to donate blood”
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/vox.13223 “Prediction and impact of personalized donation intervals”
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/vox.13517 “The added value of ferritin levels and genetic markers for the prediction of haemoglobin deferral”
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/vox.13426 ”An international comparison of haemoglobin deferral prediction models for blood banking” ja
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/vox.13643 “Predicting haemoglobin deferral using machine learning models: Can we use the same prediction model across countries?”
