Talous

Veripalvelun toimintaa ei tueta julkisista varoista, Punaisen Ristin muun toiminnan tuotoista eikä muista ulkopuolisista lähteistä, lukuun ottamatta tutkimusapurahoja tai kohdennettuja rahoituksia sopimusten mukaisille erillishankkeille.

Verivalmisteiden tuotanto, tutkimukset, logistiikka, varastointi ym. on vaativa ja monimutkainen prosessi, jossa tarvitaan paljon resursseja: laitteistoa, teknologiaa ja osaavaa henkilökuntaa.

Luovutettua verta ei käytetä sellaisenaan, vaan siitä tehdään punasolu- ja verihiutalevalmisteita sekä plasmaa lääkevalmisteita varten. Ennen kuin verivalmiste on käytettävissä potilaan hoitoon, tarvitaan monta työvaihetta, joista kaikista aiheutuu kustannuksia. Nämä kustannukset katetaan siten, että sairaalat maksavat Veripalvelulle käyttämistään tuotteista ja palveluista.

Suurin osa Veripalvelun tuloista, noin 2/3 koostuu verivalmisteista ja loput muista sairaaloille tuotettavista palveluista. Veripalvelussa tuotetaan sairaaloille verivalmistehuollon palvelujen lisäksi myös muita laboratorio- ja kudospalveluja. Sairaalat hankkivat valmisteet ja palvelut potilastarpeen mukaan.

Veripalvelun toiminta on voittoa tavoittelematonta. Toiminnan on kuitenkin oltava taloudellisesti kannattavalla ja vahvalla pohjalla, jotta Veripalvelu pystyy huolehtimaan vastuullisesta tehtävästään: tehokkaasta verivalmistehuollosta joka päivä kaikkiin Suomen sairaaloihin. Mahdollista taloudellista ylijäämää ei jaeta, vaan sitä käytetään toiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen, esimerkiksi tutkimustoimintaan.

Verenluovuttajat ovat sitoutuneita omalla vapaaehtoistoiminnallaan potilaan auttamiseen ilman korvausta. Se on myös oleellinen asia verivalmisteen turvallisuuden kannalta. Verenluovutuksesta ei saa Suomessa maksaa palkkiota. Tästä on säädetty laissa.

Veripalvelun vuosibudjetti on lähes 60 miljoonaa euroa. Talouden tunnusluvut, samoin kuin yhteiskuntavastuumittarit ja muut toimintaa kuvaavat tiedot saat aina tuoreimmasta Veripalvelun vuosikertomuksesta.

Usein kysyttyä Veripalvelun taloudesta

Veripalvelu on voittoa tavoittelematon organisaatio, mutta toisinaan sen taloudellinen tulos on voitollinen. Mihin voitto käytetään?

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu toimii sairaaloita ja niissä hoidettavia potilaita varten. Veripalvelun toiminta on voittoa tavoittelematonta ja se rahoitetaan käytännössä kokonaan tulorahoituksella.

Vaikka toiminta on voittoa tavoittelematonta, sen tulee olla pitkäjänteisesti kannattavaa ja taloudellisesti positiivista, jotta toiminta voidaan turvata kaikissa tilanteissa. Veripalvelu on alansa ainoa toimija Suomessa ja tärkeä tukiorganisaatio Suomen terveydenhuollolle. Sen on pystyttävä huolehtimaan vakaasta taloudesta pitkäjänteisesti. Veripalvelun toiminnan riskit katetaan vahvalla omavaraisuudella ja vahvalla taseella.

Veripalvelun mahdollista taloudellista ylijäämää eli tilikauden voittoa ei jaeta, vaan se käytetään Veripalvelun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen sekä kehittämiseen. SPR:llä on Veripalvelun tutkimusrahasto, jonka kautta tuetaan Veripalvelun tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Hyvin hoidettu talous auttaa myös pitämään verivalmisteiden hintakehityksen maltillisena.

Miksi Veripalvelu toimii melkein kuin yritys, vaikka se kuuluu Punaiseen Ristiin?

Vaikka olemme osa Suomen Punaista Ristiä, on toiminnassamme paljon piirteitä yritystoiminnasta. Yksi näistä piirteistä on vahva ammattimaisuus kaikessa siinä, mitä teemme. Tämä näkyy paitsi potilaille toimitettavissa valmisteissa ja asiantuntijapalveluissa myös kaikissa tukipalveluissa, hyvän hallintotavan edistämisessä ja kaikessa muussa tekemisessämme. Kyse on kriittisistä yhteiskunnan peruspalveluista, jolle on keskeistä toimintavarmuuden ylläpito. Yritysmäinen ja ammattimainen toiminta vahvistaa juuri tätä.

Mutta toisaalta toiminnan luonne myös poikkeaa voittoa tavoittelevista yrityksistä. Emme esimerkiksi markkinoinnin keinoin pyri luomaan valmisteillemme ja palveluillemme kysyntää, vaan harjoittamamme koulutuksen ja asiakasviestinnän tavoite on pikemminkin päinvastainen. Opastamme sairaaloita veren optimaaliseen käyttöön ja pyrimme siihen, että verta kerätään vain sairaaloiden tarvetta vastaava määrä.

Miksi Punainen Risti pyörittää veripalvelutoimintaa eikä valtio tai muu julkinen taho?

Suomessa veripalvelutoiminta käynnistyi isossa mittakaavassa toisen maailmansodan aikana. Toiminnasta vastasi silloin puolustusvoimat. Puolustusvoimien lääkintähuolto ja Punainen Risti toimivat sotien aikana hyvin läheisessä yhteistyössä. Tämä tausta huomioiden oli hyvin luonnollista, että Suomen Punainen Risti otti vuonna 1948 hoitaakseen veripalvelutoiminnan, kun puolustusvoimat siitä luopui, eikä muilla toimijoilla ei ollut mahdollisuutta ottaa sitä vastuulleen. Kyse on siis pitkästä historiasta.

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu on toiminut 70 vuotta erinomaisella tavalla suomalaisen terveydenhuollon hyväksi ja sen toiminta on erittäin arvostettua sairaaloiden keskuudessa. Myös monessa muussa maassa Punainen Risti on mukana veripalvelutoiminnassa, mutta ei läheskään kaikkialla. Veripalvelutoiminta sopii auttamisen kanavana ja voittoa tavoittelemattomana toimintana hyvin Punaisen Ristin osaksi.

Menneet vuosikymmenet ovat osoittaneet, että olemme onnistuneet tehtävässämme erinomaisesti. Suomen verihuolto on yksi parhaiten toimivia koko maailmassa.  Meillä on vahva, vuosikymmenten aikana kertynyt ainutlaatuinen osaaminen ja erittäin motivoitunut, työnsä merkitykseen sitoutunut henkilöstö. Toimintamme on myös kustannustehokasta ja vaikutuksemme Suomen verensiirtohoitoon on suuri. Verivalmisteiden osuus Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan.

Mikä veripalvelutoiminnassa oikein maksaa? Eikö luovuttajan ilmaiseksi luovuttama veri menekään ilmaisena sairaalalle?

Verivalmisteiden tuotanto, tutkimukset, logistiikka, varastointi ym. on vaativa ja monimutkainen prosessi, jossa tarvitaan paljon resursseja: laitteistoa, teknologiaa ja osaavaa henkilökuntaa. Meillä työskentelee lähes 500 kovan tason ammattilaista: esimerkiksi sairaanhoitajia, lääkäreitä, kemistejä, bioanalyytikkoja ja muita laboratorioalan ammattilaisia, teknisiä asiantuntijoita ja monia muita ammattilaisia.

Luovutettua verta ei käytetä sellaisenaan, vaan siitä tehdään punasolu- ja verihiutalevalmisteita sekä plasmaa lääkevalmisteiden raaka-aineeksi. Ennen kuin verivalmiste on käytettävissä potilaan hoitoon, tarvitaan monta työvaihetta, joista kaikista aiheutuu kustannuksia. Nämä kustannukset katetaan siten, että sairaalat maksavat Veripalvelulle käyttämistään tuotteista ja palveluista. Veripussin kustannuksista 54 % koostuu veren keräämisestä (verenluovutustoiminta). Laboratoriotutkimusten osuus on 26 % kustannuksista, verivalmisteiden tuotantoprosessin 12 %, varastoinnin sekä kuljetuksen 5 % ja lääketieteellisen tuen osuus 2 %.

Verenluovuttaja antaa lahjansa potilasta varten. Meidän tehtävämme on valmistaa siitä turvallinen verivalmiste ja toimittaa se luotettavalla tavalla potilaalle. Huolehdimme siitä, että jokaisessa Suomen sairaalassa on joka päivä verivalmisteet niitä tarvitseville potilaille. Olemme tässä tehtävässä erittäin tehokkaita ja luotettavia, myös kansainvälisesti arvioituna. Tämä ei olisi mahdollista ilman verenluovuttajia.

Veripalvelun tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan auttaa potilaita. Myös suomalaiset verenluovuttajat ovat sitoutuneita omalla vapaaehtoistoiminnallaan potilaan auttamiseen ilman oman edun tavoittelua. Se on myös oleellinen asia verivalmisteen turvallisuuden kannalta. Verenluovutuksesta ei saa Suomessa maksaa palkkiota. Tästä on säädetty laissa.

Veripalvelulla on merkittävä sijoitusomaisuus. Mihin niin suurta omaisuutta tarvitaan?

Veripalvelu on kriittinen toimija yhteiskunnan terveydenhuollossa. Sen takia Veripalvelun omavaraisuuden on oltava vahvalla pohjalla. Se auttaa varmistamaan toiminnan jatkuvuuden myös mahdollisissa yhteiskunnan kriisitilanteissa tai jos verivalmisteiden tuotannossa, jakelussa tai muussa toiminnassa esiintyisi merkittäviä ongelmia. Sijoitusten tuoma pääomatulo tasoittaa vuositulosta ja tuo liikkumavaraa toiminnalle, mikä on tärkeää Veripalvelun erityisen yhteiskunnallisen tehtävän ja toimialan riskien takia.

Myydäänkö verta ulkomaille?

Luovutetusta verestä tehdyt verivalmisteet eli punasolu- ja verihiutalevalmisteet käytetään potilaiden hoitoon Suomen sairaaloissa eikä valmisteita myydä ulkomaille kuin eräissä poikkeustapauksissa. Suomen sairaaloissa käytetään vuosittain noin 180 000 punasoluvalmistetta ja 30 000 verihiutalevalmistetta.

Poikkeuksena ovat erittäin harvinaiset punasolut, joita pakastamme harvinaisten verien ”pankkiin” siltä varalta, että Suomessa tai jossain muussa maassa on potilas, joka tarvitsee näitä harvinaisia soluja hoitoonsa. Myös me Suomessa hyödymme kansainvälisestä yhteistyöstä, sillä meilläkin voi olla potilaita, joille ei löydy Suomesta sopivaa verivalmistetta. Näitä harvinaisen veriryhmän punasoluvalmisteita on toimitettu ulkomaille muutamia kymmeniä. Olemme Suomessa itse asiassa edelläkävijöitä harvinaisten verien löytämisessä ja tallettamisessa.

Toisen poikkeuksen muodostavat vanhentuneet tai muuten käyttämättä jäävät punasolut, joita ei voida hyödyntää potilashoidossa Suomessa. Näitä, muussa tapauksessa hävitykseen meneviä punasoluja voidaan käyttää lääkevalmistuksen raaka-aineena erään harvinaisen taudin, porfyrian hoidossa. Näin luovutettu veri käytetään mahdollisimman tarkkaan potilaiden hyödyksi.  Lääke on alun perin Suomessa kehitetty ja valmistetaan nykyisin ulkomailla.

Kokoverestä erotellun plasmaraaka-aineen Veripalvelu myy ulkomaisille yhteistyökumppaneilleen, jotka valmistavat siitä plasmalääkkeitä. Plasmalääkkeitä ei tehdä Suomessa, joten plasmatuotannon kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta verestä eroteltua plasmaa voi ylipäätään hyödyntää plasmalääkkeiden valmistuksessa. Plasmalääkkeitä tarvitaan esimerkiksi verenvuototautien sekä vaikeiden vasta-ainepuutosten hoidossa. Suomalaiset sairaalat tilaavat kansainvälisten plasmalääkevalmistajien valmisteita potilaiden hoitoon potilastarpeen mukaisesti.