Kullanarvoisia kädenojennuksia

Koronatartuntojen määrän kasvu vähensi liikennettä Helsingin keskustassa maaliskuussa 2021, kun ruokapaikkoja suljettiin uudelleen ja entistä useampi jäi etätöihin. Veripalvelun Sanomatalon verenluovutuspisteessä lähellä päärautatieasemaa oli aurinkoisen perjantain hiljaisimpina iltapäivän tunteina silti kourallinen luovuttajia.

Helsinkiläinen opiskelija Jere Hankonen tuli luovuttamaan verta laskujensa mukaan yhdeksättä kertaa.

– Korona-aikana olen käynyt kolme kertaa, oikeastaan aiempaa tiheämmin. Tiedän, että verelle on tarvetta. Kaikki eivät halua tai voi lähteä viruksen takia liikkeelle, Hankonen sanoo.

Hankosta edellä luovuttajien jonossa oli espoolainen perushoitaja Marianne Lindholm, joka on konkariluovuttaja. Hän on käynyt luovuttamassa verta säännöllisesti jo yli 20 vuoden ajan.

– Pandemia-aikana minulla on ollut niin paljon töitä, että en olen ehtinyt tulla yhtä usein. Verenluovuttamiseni on ollut ennen tätä käyntiä tauolla, Lindholm kertoo.

Määrät ennallaan

Hankonen ja Lindholm ovat terveydenhoitojärjestelmämme kannalta kullanarvoisia. Vuositasolla Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun luovutuspisteissä käy luovuttamassa verta runsaat 118 000 eri ihmistä.

Luovuttajien määrä ei huomattavasti muuttunut ensimmäisen koronavuoden aikana, vaikka alkuvaiheessa tahti hiljeni hetkeksi tuntuvasti. Luovutuksia kerättiin vuonna 2020 noin 190 000, mikä on vain 10 000 vähemmän kuin vuonna 2019.

– Yllättävää kyllä, vuositason luvuissa pysyttiin melkein edellisen vuoden tasolla. Viime vuonna meillä kävi ensimmäistä kertaa luovuttaviakin runsaat 18 000, joka on jopa hieman enemmän kuin viime vuosina keskimäärin, Veripalvelun erikoislääkäri Susanne Ekblom-Kullberg sanoo.

Luovuttajamäärän pysyminen vakaana korona-aikana kertoo siitä, että verenluovutus on pystytty pitämään turvallisena ja luovuttajat ovat halunneet auttaa myös poikkeusoloissa. Veripalvelu on myös viestinyt verenluovutuksen tärkeydestä aiempaa enemmän esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, sillä lukioissa ja muissa oppilaitoksissa ei ole päästy pitämään infotilaisuuksia.

– Kun sairaalat vuosi sitten keväällä rajoittivat ei-välttämättömiä leikkauksia, veren tarve laski hieman. Se oli enemmänkin hetkellinen ja pieni muutos, ja veren ja siitä tehtävien valmisteiden tarve pysyi tämän jälkeen kuitenkin ennallaan, Ekblom-Kullberg kertoo.

Luovutettu veri käytetään sairaaloissa ja terveydenhuollossa verivalmisteina tai lääkevalmisteina. Esimerkiksi leikkauspotilaat tarvitsevat punasolu- ja plasmavalmisteita, syöpäpotilaat verihiutaleita ja tulehduspotilaat valkosoluvalmisteita.

Ystävän esimerkistä

Sanomatalon veripalvelutoimiston vastaava hoitaja Pauliina Mäkipää kertoo, että heilläkin on koronavuoden aikana käynyt sekä uusia että tuttuja vakioluovuttajia. Yleensä ensikertalaiset tulevat jonkin tuttavansa esimerkin innostamana.

– Minä kiinnostuin verenluovuttamisesta, kun ystäväni kertoi Facebookissa käyneensä luovuttamassa verta jo 30. kerran. Kun itse kerroin äidilleni käyneeni luovuttamassa verta, hän innostui itsekin luovuttajaksi ja käy nykyään useammin kuin minä, kuvailee opiskelija Hankonen.

Perushoitaja Marianne Lindholm ryhtyi 1990-luvun lopulla verenluovuttajaksi voittaakseen piikkikammonsa. Hän kohtasi pelkonsa ja pääsi siitä eroon. – Kun pääsin yli pelosta, päätin ottaa tämän tavaksi, Lindholm kertoo.

Ei tartu veriteitse

Verensiirtojen turvallisuuden perusta on korona-aikana se, että korona ei leviä veriteitse. Siksi koronaviruksen testaaminen verenluovuttajilta ei ole tarpeen, vaan riittää, että luovuttaja on terve ja oireeton. Tämä käsitys on yhä vahvistunut seurannassa pandemian aikana.

– Tätä meiltä kysytään usein, sillä kaikki tartunnan saaneet eivät oireile. Korona on kuitenkin hengitystievirus, ja veressä viruksen perimää on todettu pääasiassa harvoilla vakavasti sairailla potilailla, erikoislääkäri Ekblom-Kullberg sanoo.

Kun koronavirus alkoi levitä Suomessa vuosi sitten maaliskuussa, Veripalvelu joutui peruuttamaan muutaman liikkuvan verenluovutusyksikön luovutustilaisuuden.

– Alkuvaihe oli melkoista hullunmyllyä, tuntui kuin tsunami olisi iskenyt. Kun koronaviruksesta ja sen hillitsemisestä saatiin lisää tietoa, toimintaa päästiin pian jatkamaan turvallisesti, Ekblom-Kullberg kertoo.

Veripalvelu varmisti myös erikseen aluehallintovirastolta, että elintärkeää luovutustoimintaa voidaan jatkaa. Luovutuspisteiden tiloihin ei esimerkiksi sovelleta yleisötilaisuuksia koskevia rajoituksia. Toimipisteet suunnittelivat varotoimet ja turvallisuuden sekä henkilökunnan että luovuttajien kannalta.

Turvallinen asiointi

Sanomatalon luovutuspisteessä tiloihin tulijat ohjeistetaan – samoin kuin kaikissa muissa Veripalvelun luovutuspisteissä – ensin pesemään tai desinfioimaan kädet. Tiloissa suositellaan kahden metrin välejä toisiin ihmisiin. Luovuttajilta ja henkilökunnalta edellytetään kirurgisten suunenäsuojuksien käyttöä, ja suojukset tarjotaan luovuttajille. Kirurgiset suojukset suojaavat käyttäjää ja toisia ihmisiä varmemmin kuin kangasmaskit tai niin sanotut kansalaismaskit.

– Minusta täällä on kaikki turvatoimet hyvin hoidettu, eikä turvallisuuden puolesta tarvitse pelätä. Minusta varotoimet koronan varalta ovat järkeviä, ja pidän itse niiden noudattamista tärkeänä, opiskelija Honkanen sanoo.

Sanomatalon luovutustiloissa rajoitetaan myös tiloissa yhtä aikaa olevien määrää. Vain välttämättömät, esimerkiksi luovuttajan liikkumista tukevat tai viestintää tulkkaavat saattajat sallitaan.

– Meille tuli käyttöön jo epidemian alussa ajanvaraus. Näin voimme rajoittaa tiloissa samanaikaisesti olevien henkilöiden määrää ja pitää kiinni turvaväleistä. Myös tilojen ja pintojen puhdistamista on lisätty, vastaava hoitaja Pauliina Mäkipää kertoo.

Rokote ei estä luovuttamista

Sanomatalon luovutuspisteessä työskentelee 12 henkilöä täysipäiväisesti ja lisäksi tuntityöntekijöitä. Sanomatalossa päiväkohtainen luovuttajamäärä on keskimäärin 75–90, mutta joka päivä se ei korona-aikana ole täyttynyt.

– Korona-aikana on korostunut erityisesti negatiivisten veriryhmien tarve, vastaava hoitaja Mäkipää kertoo.

Kun sairaaloiden tarve ylittää jonkin veriryhmän osalta varastotilanteen, Veripalvelu on yhteydessä rekisterissä oleviin verenluovuttajiin. Heitä kutsutaan tekstiviestillä tai puhelimella erikseen luovuttamaan.

Koronan sairastaminen tai koronarokotteen saaminen ei sisällään estä verenluovutusta. Flunssaoireisena verenluovutukseen ei saa mennä, eikä edes heinänuhaisia suositella oireisina tulemaan luovuttamaan. Koronan sairastanut voi paranemisensa jälkeen luovuttaa verta, mutta varoaika on vähintään kaksi viikkoa paranemisesta, sairaalahoitoa vaatineen koronainfektion jälkeen kolme kuukautta. Jos saa koronarokotteesta kuumeoireen, sen jälkeen on hyvä pitää kaksi oireetonta päivää ennen verenluovutusta.

Hyödyllinen ajanvaraus

Koronapandemian aikana Veripalvelu on ottanut käyttöön uusia verkkopalveluja, jotka tukevat turvallista ja sujuvaa toimintaa. Verenluovutuksessa siirryttiin ajanvaraukseen, jonka voi tehdä Veripalvelun verkkosivulla tai puhelimella. Lisäksi verkossa voi täyttää ennakkoon terveyslomakkeen.

– Meillä oli onnea matkassa, kun lomake tuli käyttöön melkein samaan aikaan kuin koronapandemia alkoi. Verkkolomake vähentää turhia käyntejä, sillä sen avulla voi tarkistaa alustavan luovutussoveltuvuutensa ennakkoon, arvioi Veripalvelun lääkäri Ekblom-Kullberg.

Erittäin toimivaksi havaittu ajanvarauskäytäntö jäänee käyttöön, vaikka koronasta ja ihmisryhmien rajoittamisen tarpeesta päästäisiinkin eroon. Verenluovuttaja voi verkkopalvelussa varata itselleen parhaiten sopivan käyntiajan 20 minuutin tarkkuudella.

Ajanvarausjärjestelmä takaa sen, että luovutuspisteissä ei pääse syntymään ruuhkaa. Ajanvaranneilla on etusija luovutuspisteessä. Ilman aikaa luovuttamaan pääsee, jos ruuhkaa ei ole. Veripalvelua ajanvarausjärjestelmä auttaa suunnittelemaan verenluovutuspisteen toimintaa.

– Aiemmin ruuhkaa syntyi kello viiden aikaan, kun ihmiset pääsivät töistä ja yhdistivät verenluovutuksen kotimatkaan tai muuhun asioidenhoitoon. Jonoja saattoi olla tunninkin verran, ja nyt niiltä vältytään, kuvailee Sanomatalon luovutuspisteen vastaava hoitaja Mäkipää.

Jatkuvaa seurantaa

Keväällä 2020 Veripalvelussakin tukeuduttiin poikkeustilanteiden varautumissuunnitelmaan ja päivitettiin pandemiasuunnitelma, joka rakennettiin ensimmäisen kerran sikainfluenssan aikaan vuosina 2009–2010.

– Koronavirus on omanlaisensa haaste, ja tilanne on ollut paljolti uudenlainen. Aaltoileva koronatilanne vaatii edelleen jatkuvaa seurantaa, sanoo erikoislääkäri Ekblom-Kullberg.

Veripalvelun sisäinen pandemiaryhmä seuraa koronatietoja ja päivittää tarvittaessa turvallisuusohjeistusta ja -käytäntöjä. Tärkeintä on pitää verenluovutustoiminta käynnissä ja luovuttamistilanne turvallisena sekä henkilökunnalle että luovuttajille.

Yhdestä noin puoli tuntia kestävästä luovutuskerrasta saa keskimäärin avun jopa kolme potilasta. Luovutettua verta ja siitä tehtäviä valmisteita tarvitsevat leikkauspotilaiden lisäksi muiden muassa syöpäsairaat, onnettomuuksien uhrit, synnyttäjät ja keskoset.

– Tämä on tärkeää ja merkityksellistä. Verenluovutus on minulle vähän niin kuin hyväntekeväisyyttä. Tämä ei maksa mitään – ei tarvitse kuin ojentaa käsi, Sanomataloon verta luovuttamaan tullut perushoitaja Lindholm kuvailee.

Teksti: Sarianna Toivonen
Kuvat: Laura Oja

Juttu on julkaistu Avun Maailma -lehdessä nro 2/2021