Jokipiin Pellavan työntekijät luovuttavat verta työajalla
Veripalvelun työpaikkasertifikaatti otettiin käyttöön syksyllä 2023 sisarusten Maarit Ojaniemen ja Maiju Alatalon aloitteesta. Työyhteisöön sertifikaatti tuo lisäarvoa.
Maarit Ojaniemi luovuttaa noin kerran vuodessa Jalasjärven seurakuntakeskuksen tiloissa, joissa luovutuksia järjestetään muutaman kuukauden välein. Kuva: Taina Renkola
– Haluamme työpaikkana aktiivisesti mahdollistaa verenluovutuksen ja kuunnella henkilöstön toiveita, kehityspäällikkö Jussi Laurila kertoo.
Laurilan mukaan verenluovutus on sujunut hyvin työnantajan kannalta.
– Kun tuotannossa työskentelevä henkilöstö on aktiivista verenluovutuksen suhteen, se näyttää kannustavaa mallia kaikille. Työnantajakuvan kannalta työpaikkasertifikaatista on myös lisäarvoa, sillä se osoittaa konkretiassa sen, mitä on sovittu.
Aktiiviset siskokset
Maarit Ojaniemi kehaisee parhaillaan matkoilla olevan Maiju-siskonsa olevan asiassa se ahkerampi osapuoli, joka on kuulemma luovuttanut verta jo 79 kertaa.
– Aloitin verenluovutuksen nimenomaan Maijun rohkaisemana muistaakseni vuonna 1992. Ensimmäisellä kerralla nousin jalkeille liian rivakasti luovutuksen jälkeen ja silloin tuli hieman huono olo. Sen takia verenluovutuksiini tuli pitkä tauko, kunnes lähdin uudelleen siskoni rohkaisemana liikkeelle vuonna 2010. Siitä alkaen olen luovuttanut verta tähän mennessä 12 kertaa.
Nykyisin Ojaniemi luovuttaa noin kerran vuodessa Jalasjärven seurakuntakeskuksen tiloissa, joissa luovutuksia järjestetään muutaman kuukauden välein.
– Paikalla on aina hyvät tarjoilut ja samalla tapaa tuttuja ja voi jutella kuulumisia. Pienellä paikkakunnalla tunnen yleensä ainakin puolet luovuttajista.
Merkityksellinen teko
Ojaniemi arvostaa mahdollisuutta käydä luovuttamassa verta työajalla.
– Mitä vanhemmaksi tulee, sen paremmin ymmärtää, miten iso merkitys verenluovutuksella on. Työpäivän päätteeksi on hyvä lähteä luovuttamaan.
Ojaniemi rohkaisee kaikkia kokeilemaan verenluovutusta.
– On olemassa hyviä ohjeita siitä, miten kannattaa toimia ennen ja jälkeen verenluovutuksen. Niitä kannattaa noudattaa. Nykyään tunnustelen omaa oloa ja lähden liikkeelle luovutuksen jälkeen varovasti. Vaikka yksi verenluovutuskerta sattuisikin olemaan huono, ei siitä kannata lannistua. Seuraava kerta voi jo olla hyvä. Niin kävi itsellenikin.
– Tärkeintä on teon merkityksellisyys ja tärkeys. Katsoin juuri puhelimeni sovelluksesta ja siellä oli tieto siitä, että vereni on auttanut jo 33 potilasta. Se on aika iso juttu!
