Gynekologi Tuulia Tikka on kokenut verensiirron lääkärinä ja potilaana: ”Koen olevani velkaa muutaman veripussin”

”Gynekologit ovat tietyllä tapaa verenvuotoihin erikoistuneita lääkäreitä”, sanoo naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistunut lääkäri Tuulia Tikka.

Kohdulliset tarvitsevat verivalmisteita useimmiten synnytyksen yhteydessä tai siinä vaiheessa, kun kuukautiset ovat alkamassa tai menopaussi lähenee.

Veriryhmät tutkitaan kaikissa raskauksissa

Veripalvelu on vahvasti mukana jokaisessa Suomessa tapahtuvassa raskaudessa ja synnytyksessä. Kaikkien raskaana olevien veriryhmät tutkitaan Veripalvelussa.

Jos raskaana oleva on veriryhmältään RhD-negatiivinen ja sikiö on perinyt RhD-positiivisen veriryhmän, voi raskaana olevan ihmisen puolustusjärjestelmä alkaa tuottaa anti-D -vasta-ainetta tätä itseltä puuttuvaa veriryhmää kohtaan.

Anti-D-vasta-aine on yleisin syy sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttisen taudin takana. Siksi kaikki raskaana olevat RhD-negatiiviset, joiden sikiö on RhD-positiivinen, suojataan pistämällä heihin anti-D-immunoglobuliinia.

”Sen jälkeen, kun anti-D suojaus on saatu käyttöön 50-luvulla, vaikeiden anemisoitumisvaurioiden määrät ovat romahtaneet. Niitä oli ennen paljon, ja se oli yleinen syy, jos vastasyntynyt kuoli tai sikiöitä kuoli kohtuun”, Tikka kertoo.

Todella harvinaisissa tapauksissa vanhemman vasta-aineet voivat tuhota sikiön verisoluja, ja sikiö voi anemisoitua pahasti. Silloin sikiölle voidaan tehdä verensiirto. Näitä tehdään Suomessa vuosittain noin 15.

Teknisesti haastavassa toimenpiteessä sikiön napasuoneen viedään ultraääniohjauksessa pieni neula. Sitä kautta sikiölle annetaan erikoisvalmisteista punasoluvalmistetta, josta puhutaan ”baby-puurona”.

Tällä autetaan sitä, että sikiö selviää synnytykseen saakka.

Verenvuoto synnytyksessä

Synnyttäessään ihminen menettää usein verta ja harvinaisissa tapauksissa niin paljon, että tarvitaan verensiirto. Useimmiten keho kuitenkin korvaa verenmenetyksen itse.

”Kohdussa on raskauden aikana paljon verenkiertoa. Jos kohtu synnytyksen jälkeen supistuu normaalisti, ihminen tekee ikään kuin itsensä sisäisen verensiirron”, kertoo Tikka.

Muu kroppa saa kohdusta käyttöönsä puoli litraa verta, minkä vuoksi synnyttäjä sietää verenmenetystä suhteellisen hyvin.

Noin neljässä prosentissa synnytyksissä tapahtuu isoa verenvuotoa. Sellaiseksi luokitellaan synnytyksen kontekstissa 1,5 litran tai sitä isompi vuoto. Muilla kirurgian aloilla jo muutama desilitra voi olla suuri vuoto.

”Jos kohtu ei supistu, sitä painellaan. Lihas reagoi usein painamiseen, joten kätilö ja joskus lääkärikin painelee kohtua. Moni kokee sen todella epämiellyttäväksi, mutta sille on syynsä. Sillä koitetaan hillitä vuotoa. Vuoto voi joskus tulla todella nopeasti. Kohtu on ollut aika iso ja reitti on avoin, joten siitä voi todella nopeasti menettää verta.”

Verenvuodon ollessa suurta tilannetta pyritään korjaamaan nesteillä, esimerkiksi suolaliuoksella, ja tarvittaessa verivalmisteilla. Niitä on synnytyssairaalassa aina saatavilla.

Myös keskenmenot saattavat olla joskus niin rajuja, että ihminen tarvitsee verensiirron.

Murrosikä ja menopaussi

Tikka kertoo, että verenvuotohäiriöitä esiintyy kohdullisilla erityisesti hedelmällisen iän ääripäissä, kun kuukautiset on alkaneet tai loppumassa. Tämä johtuu muuttuvasta hormonitoiminnasta, joka ei Tikan sanojen mukaan aina ole ihan ”kellontarkkaa”.

”Menopaussi on vähän niin kuin murrosikä toiseen suuntaan – kun mennään hormonaalisesti sellaista myllerrystä ja vuodot saattavat olla runsaita.”

Joskus ihan tavalliset kuukautiset voivat olla niin runsaat, että ihminen anemisoituu. Kun hemoglobiinitasot laskevat pitkän ajan kuluessa, ihminen tottuu siihen, jolloin tilanne saattaa mennä pahaksikin, ennen kuin tajutaan, että jotain on vialla.

Tällaisessa tilanteessa potilas saattaa tarvita verensiirron. Runsaita kuukautisia ei kuitenkaan varsinaisesti hoideta verivalmisteilla. Niillä autetaan potilas yli akuutista vaiheesta silloin, kun tilanne on edennyt pitkälle.

”Ei voi olla, että saa säännöllisesti punasoluja ja jatkaa vain edelleen vuotamista. Poikkeava kuukautisvuoto täytyy hoitaa jollain muulla tavalla.”

Tilanteen toisella puolella

Tikka on paitsi alan ammattilainen, myös verensiirron kokemusasiantuntija. Hän vuosi synnytyksessä runsaasti verta ja sai verivalmisteita. Tikka kuvailee tilannetta ammatillisesti mielenkiintoiseksi.

”Yleensä olen toisella puolella tilannetta. Yhtäkkiä olinkin sitten siinä pikku meritähtenä, vastaanottavana osapuolena. Koin olevani viileän analyyttinen ja analysoin tilannetta koko ajan.”

Gynekologina Tikan tehtävä vastaavassa tapauksessa on saada tilanne kirurgisesti hallintaan. Anestesiatiimi hoitaa verenmenetyksen korvaukset. Ollessaan itse potilaana hän pääsi aitiopaikalta seuraamaan anestesiatiimin tekemisiä.

Tikka miettii, että ilman koulutustaan hän olisi saattanut olla tapahtumien keskiössä peloissaan ja ahdistunut. Nyt hän ymmärsi koko ajan, mitä tapahtui ja mitä hoitohenkilökunta teki.

Tikka menetti synnytyksessä lopulta 6,5 litraa verta eli käytännössä hänen verensä korvattiin kokonaan luovuttajien verellä. Ilman verensiirtoa hän ei olisi selvinnyt.

”Mutta minä olen tässä juttelemassa, se on pääasia. Meillä on hyvin suunnitellut prosessit. Olen kiitollinen tästä ja koen olevani velkaa muutaman veripussin.”

Suomessa alhainen lapsikuolleisuus

Gynekologian alalla ei olla useinkaan tekemisissä vakavien sairauksien tai onnettomuuksien kanssa, vaan kyse on aivan luonnollisista tapahtumista, jotka voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Niihin ongelmiin Veripalvelu ja sairaalat yhdessä vastaavat vuosikymmenten kokemuksella.

Tikka kehuu suomen hoitojärjestelmää ja kertoo, että Suomessa on harvoin vakavia ongelmia vuotokomplikaatioiden suhteen. Kukaan ei kuole nuoruuden kuukautisiin tai menopaussiajan vuotoihin, eikä juuri synnytyksen aikaisiinkaan vuotoihin. Lapsi- ja äitikuolleisuus sekä -vammautumisluvut ovat maailman alhaisimmasta päästä.

Tikka rohkaisee jokaista kykenevää kokeilemaan verenluovutusta ainakin kerran.