Ensihoidossa tutkitaan kokoverivalmisteen käyttöä
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu aloittaa yhteistyössä ensihoitolääkärien kanssa tutkimuksen kokoverivalmisteen käytöstä ensihoidon tukena. Tutkimuksessa selvitetään kokoverivalmisteen toimivuutta ja turvallisuutta akuuteissa ensihoidon tilanteissa.
Tutkimukseen pyritään saamaan noin 300 potilasta kolmen vuoden aikana. Tutkimushankkeen vastaavana tutkijana toimii apulaisylilääkäri Jouni Lauronen Veripalvelusta.
Verensiirroissa on jo vuosikymmenien ajan käytetty veren eri osista tehtyjä komponenttivalmisteita. Kullakin veren osalla on oma tarkoituksensa: punasolut kuljettavat happea elimistöön, verihiutaleet estävät verenvuotoa ja plasma sisältää vasta-aineita, hyytymistekijöitä sekä muita valkuaisaineita. Tällä tavoin potilas saa juuri sitä veren osaa, joka eniten hyödyttää hoitoa.
Kokoverivalmiste sisältää kaikki veren komponentit: punasolut, verihiutaleet ja plasman.
– Tavoitteenamme on selvittää kokoverivalmisteen käyttökelpoisuutta ja turvallisuutta potilaiden hoidossa. Kokoverivalmisteitahan käytettiin ennen nykyistä komponenttiterapiaa eli veren eri osista tehtyjä valmisteita. Mistään uudesta keksinnöstä ei siis ole kyse, Lauronen kertoo.
– Tutkimme myös kokoverivalmisteen vaikutuksia veren hyytymisjärjestelmään ja muun muassa tulehdusvasteeseen.
Nopea verensiirto voi pelastaa hengen
Veripalvelun, HUS:in ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän asiantuntijoiden yhteistyönä on suunniteltu avoin, satunnaistamaton kliininen tutkimus, jossa tullaan vertailemaan sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa annettavia punasoluvalmisteita kokoverivalmisteeseen. Ensisijaisena tavoitteena on analysoida kokoverivalmisteen käyttökelpoisuutta sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa.
Tavallisesti verensiirrot tehdään sairaalassa. Suomen ensihoitoyksiköissä on myös alettu tehdä verensiirtoja 2010-luvun puolivälistä alkaen.
– Tyypillisesti potilaalle siirretään ensihoidossa vain O RhD -negatiivisia punasoluja ja kuivaplasmaa. Verihiutaleita ei ole voitu käyttää Suomessa sairaalan ulkopuolella johtuen niiden vaikeista käyttö- ja säilytysolosuhteista. Kokoverivalmisteessa on myös verihiutaleet, minkä vuoksi on oletettavaa, että sillä saadaan paremmin vaikutettua veren hyytymiseen, Lauronen kertoo.
Tutkimukselle kansainvälistä rahoitusta
Kokoverivalmiste kiinnostaa myös kansainvälisesti. Sen takia Euroopan veripankkien yhteistyöjärjestö European Blood Alliance päätti rahoittaa suomalaista tutkimushanketta 40 000 eurolla. Lisäksi tutkimukselle on myönnetty rahoitusta muun muassa sairaaloille myönnetystä Valtion tutkimusrahoituksesta sekä Maanpuolustuksen tieteelliseltä neuvottelukunnalta.
Tietoa kokoverivalmisteen käyttökelpoisuudesta kaivataan eri puolilla Eurooppaa. Monissa maissa suunnitellaan kokoveren käyttöönottoa ensihoidon verensiirroissa.
Tutkimus aloitetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa, mutta tarkoitus on, että tutkimukseen liittyy jatkossa mukaan myös muita tutkimuskumppaneita ja ensihoitoyksiköitä. Kokoverivalmistetta tullaan käyttämään suunnitellusti kolmessa ensihoitoyksikössä.
Tutkimuksen tavoitteena on myös osoittaa kokoverivalmisteen turvallisuus ja analysoida sen vaikutusta potilaan veren hyytymisominaisuuksiin ja endoteelivaurioihin sekä tulehdusreaktioihin verrattuna nykyään ensihoidossa käytettävään punasoluvalmisteeseen
Tutkimus voi vaikuttaa jatkossa Veripalvelun tuotantoon siten, että veren osista tehtyjen valmisteiden rinnalle tulisi myös uusi kokoverivalmiste ensihoidon käyttöön. Komponenttien asema verensiirtohoidon valtavirtana säilyy jatkossakin.
