Verensiirtoreaktiot, väärät verensiirrot ja vaaratilanteet
Verensiirtoreaktioiden ilmoittaminen ja syiden selvittäminen on tärkeää, koska niillä voi olla vaikutusta potilaan hoidon ja tulevien verensiirtojen kannalta. Samat oireet, kuten kuume ja hengenahdistus, voivat liittyä useisiin eri reaktioihin, joiden hoito kuitenkin vaihtelee. Siitä syystä oikean diagnoosin tekeminen sairaalassa on ensisijaista.
Reaktioiden määritelmät, oireet, syyt ja varmentavat tutkimukset
Yleistä verensiirtoreaktioista
Verensiirtoreaktiolla tarkoitetaan verensiirron yhteydessä syntyvää odottamatonta reaktiota eli haittavaikutusta. Haitta voi johtua verivalmisteen laadusta tai toimintatapavirheestä. Se voi liittyä potilaan tai yksittäisen verivalmisteen ominaisuuteen.
Verensiirtoihin liittyvät haittavaikutukset ovat harvinaisia ja pääosin lieviä, mutta niiden riski on otettava huomioon aina verituotteita siirrettäessä. Haittavaikutusten tunnistaminen ja oikeaoppinen toiminta haittavaikutustilanteessa edistävät potilasturvallisuutta. Verensiirtojen aiheuttamat haittavaikutukset, vakavat vaaratilanteet ja väärät verensiirrot tulee ilmoittaa veriturvatoimistoon, jotta verituotteiden turvallisuutta pystytään seuraamaan.
Verensiirtoreaktioiden luokittelu
Verensiirtoreaktiot luokitellaan kansainvälisten ISBT-standardien (International Society of Blood Transfusion) mukaan:
Lievä haittavaikutus
- Odottamaton reaktio, joka ei kuitenkaan aiheuta potilaalle hengenvaaraa, uutta sairautta tai muuten pidennä hoitoa.
Vakava haittavaikutus
- Odottamaton reaktio, joka voi johtaa sairaalahoidon pitkittymiseen, sairastumiseen, invaliditeettiin tai työkyvyttömyyteen tai äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa olla tappava tai ihmishengen vaarantava.
Akuutit haittavaikutukset
- Ilmenevät verensiirron aikana tai 24 tunnin sisällä verensiirrosta.
Viivästyneet haittavaikutukset
- Ilmenevät pääosin muutamien viikkojen kuluessa, mutta harvinaisissa tapauksissa haitta saattaa ilmetä vasta vuosia verensiirron jälkeen.
Väärä verensiirto
Väärällä verensiirrolla tarkoitetaan verensiirtoa, joka ei täytä potilaalle annettuja verensiirtomääräyksiä tai potilas saa toiselle potilaalle tarkoitetun valmisteen. Väärä verensiirto voi johtua esimerkiksi väärän veriryhmän, väärin säilytetyn, sädettämättömän tai vanhentuneen valmisteen siirrosta, jolloin syynä on yleensä huolimaton valmisteen tarkistus. Tyypillisesti valmisteen siirtäminen väärälle potilaalle johtuu siitä, ettei potilasta ole tunnistettu asianmukaisella tavalla ennen verensiirtoa.
Väärä verensiirto voi johtaa esimerkiksi hemolyysiin, jos väärä valmiste ei ole potilaalle sopiva. Väärästä verensiirrosta ei aina aiheudu haittavaikutusta, mutta sellaisetkin tulee ilmoittaa veriturvatoimistoon.
Väärien verensiirtojen yhteydessä on tärkeää huomioida, että valmiste kirjataan annetuksi sille potilaalle, joka sen on todellisuudessa saanut, jotta lakisääteinen verivalmisteiden jäljitettävyys toteutuu.
Vakava vaaratilanne
Vaaratilanteet voivat olla verivalmisteen laatuun ja turvallisuuteen liittyviä tai verensiirtotoimintaan liittyviä. Mikä tahansa veren keräyksessä, tutkimisessa, käsittelyssä, säilytyksessä tai jakelussa sattunut tapahtuma, joka olisi toteutuessaan voinut:
- olla tappava tai ihmishengen vaarantava
- johtaa invaliditeettiin
- johtaa työkyvyttömyyteen
- johtaa sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen
- johtaa sairastumiseen tai sen pitkittymiseen.
Vakavan vaaratilanteen syynä voi olla esimerkiksi verensiirtotutkimusten näytteenotossa tapahtunut virhe, verensiirtotutkimuksiin liittyvät laboratoriovirheet tai virheellinen verensiirtomääräys.
Verensiirtoihin liittyvät vakavat vaaratilanteet tulee ilmoittaa veriturvatoimistoon.